koktail.com

Sosialidemokraattinen ajatuspaja, Kalevi Sorsa säätiö julkaisi 24.1.2008 Sivistysyhteiskunta 2.0.- raportin. Raportin tarkoituksena on arvioida kriittisesti suomalaista koulutusjärjestelmää ja kiinnittää huomiota sen tasa-arvo-ongelmiin. Tärkeimmäksi toista astetta koskevaksi uudistukseksi raportti näkee palaamisen jo vuosituhannen alussa haudattuun nuorisokoulumalliin. Nuorisokoulumallissa nuoret menisivät peruskoulun jälkeen ns. nuorisoasteelle, jossa kaikki opiskelisivat painottaen joko ammatillisia tai lukio-opintoja eli oppivelvollisuus laajenisi toiselle asteelle. Argumentteina kirjoittajat käyttävät vanhoja tuttuja: erilaisen osaamisen syntymistä ja eriarvoisuutta tutkintojen välillä.

On hyvä huomata, että ammatilliseen tutkintoon sisältyy jo nykyisellään neljäsosa (30/120 opintoviikkoa) yhteisiä ja valinnaisia opintoja, jotka eivät suoranaisesti liity ammattitaidon kehittämiseen. Yhteiset opinnot (20ov) sisältävät yksinomaan yleissivistäviä aineita, joiden osuutta voi vielä lisätä valinnaisten opintojen (10ov) kautta, joten varsinaisesta uudistuksesta ei voida puhua. Myös lukio-opintoihin voi nykyään sisällyttää läheisestä ammatillisesta oppilaitoksesta valittuja kursseja.

Ammatillisen ja yleissivistävän toisen asteen koulutuksen sekoittaminen herättää perustavanlaatuisen kysymyksen valmistuvan nuoren ammattitaidosta. Kun ammattiin opiskeleva saa nykyään keskimäärin kolmessa vuodessa sellaiset taidot, jolla hän voi työllistyä valmistuttuaan tutkintoaan vastaavaan ammattiin, niin laskisiko ammattitaito vai pitkittyisikö valmistuminen, jos nuoren olisi opiskeltava nykyistä enemmän yleissivistäviä aineita? Ammattitaidolle asetettavat vaatimukset kasvavat jatkuvasti, eikä opiskeluaikaa voi nykyisestä juurikaan pidentää. Toisen asteen opiskeluajat ovat jo nykyisellään venyneet, eikä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen sotkeminen epäselväksi nuorisoasteen tutkinnoksi ainakaan palvelisi kolmessa vuodessa valmistumisen tavoitetta.

Työvoimapulan pahetessa ei ole aiheellista kehittää koulutusjärjestelmäämme ainakaan tasapäistävään ja työllistymismahdollisuuksia heikentävään suuntaan, vaan nostaa ammatillisen koulutuksen tasoa, jotta työmarkkinoiden kysyntä ja valmistuneiden ammattitaito kohtaisivat jatkossa nykyistäkin. Kenelläkään ei sitä paitsi ole varaa tänä päivänä olla arvostamatta ammatillista koulutusta, mikäli mielii saada toimivan auton tai vaikkapa kunnollisen lämmitysjärjestelmän taloonsa.

Raportin lainaama Nuorisoasteen koulutuskokeilun arviointityöryhmän muistio (2001) kiteyttää varsin hyvin viime vuosikymmenen nuorisokoulukokeilusta tehdyn johtopäätöksen: "Työryhmä esittää, että yhdistelmäopinnot-nimistä tutkintoa ei mahdollisteta jatkossa. Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto sekä ammatilliset tutkinnot säilyvät erillisinä."

Lisätietoja: Anna Hellgrén, Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen, Turku
a.e.hellgren(ät)gmail.com